Siirry pääsisältöön

Tekstit

Peruskoulu - valoa kohti

Koulu on majakka, johon liian moni haluaa majakanvartijaksi Kokenut peruskoulun kehittäjä Martti Hellström kirjoitti blogissaan: Pedagogiikkaa ja koulupolitiikkaa (7.9.19), että opetushallituksesta oli tullut hänelle kutsu tapaamiseen, jossa OPH toteaa, että: "Tarkoituksena on pohtia, miten voisimme vaikuttaa yleiseen mielikuvaan perus-opetuksesta ja ehkäistä perusopetusta koskevaa huolipuhetta ja lisätä toimijoiden keskinäistä luottamusta." Martti myös kyseli facebookissa, mitä kollegat ovat peruskoulusta mieltä. Opetushallituksen reaktio kertoo aidosta huolesta peruskoulun tilasta Suomessa. Opettajien ääni hukkuu usein median ja hallinnon vuoropuheluun, joten päätin peruskoulun ja lukion kokeneena opettajana kirjoittaa aiheesta tämän pohtivan blogitekstin. Loimme 1970-luvulla hienon järjestelmän, jossa jokainen lapsi ja nuori saa käydä yhdeksän vuotta erinomaista koulua korkeasti koulutettujen luokan- ja aineenopettajien johdolla. Suomalainen peruskoulu on edelleen m
Uusimmat tekstit
Kesälomasta virkistyneenä Luova Opettaja palaa koulun ääreen pohtien itseohjautuvuutta. Ainahan edes aikuiset eivät itseohjaudu, vaan lenkkeilyn sijasta sitä löhähtää sohvalle, ja tutkimuskirjallisuuden sijasta ope uppoutuu kiehtovaan keskiajasta kertovaan romaaniin. Mediakohua nostatti koulujen alkajaisiksi median laajasti uutisoima aihe: pieneltä yksityisen koulun alakoululaiselta oli artikkelin kertoman mukaan vaadittu aivan itse ohjaamaan omaa oppimistaan ja oppilaan oli esimerkiksi pitänyt itse laatia viikkosuunnitelmat oppimiselleen. Tätä oli edellytetty, vaikka oppilas oli kärsinyt muistiongelmista ja olisi tarvinnut tukevampaa ohjaavaa otetta. (Yle artikkeli: Antje Tolpo 16.8.2019.  Linkki ylen uutiseen itseohjautuvuudesta .) Kun mediakohu itseohjautuvuudesta ja opsista laantuu, niin nyt olisi aika kasvattajien ja kasvatuksen johdon rauhassa pohtia, minkä verran oikein on sopiva määrä itseohjautumista luokkatilanteessa. Onko alakoululainen, tai yläkoululainen itseohjautu
ILMIÖT ja ULKONA OPPIMINEN INNOSTAVAT - ILMIÖSANASTO Olen historian ja yhteiskuntaopin opena täällä meren äärellä kovin innostunut ulkona oppimisesta, sekä kulttuuriympäristön oppimisesta. Työnantajani ja opetushallituksen myötämielisellä avustuksella saan parhaillaan osallistua myös koulutukseen, jossa mietitään, miten tutkia oppilaiden kanssa kulttuuriperintöä. Historian ilmiöitä ovat myös ne kulttuurin jäljet, jotka näkyvät ympäristössämme. Vaikkapa pikkukaupungin vanha hirsirakennus kätkee sisäänsä monia kertomuksia kulttuurista. Minua innostavat uudet oppimismenetelmät, joihin voi myös sisällyttää digitaitojen oppimista. Pohjana uudessakin oppimisessa pidän tieteellistä jokaisen tieteenalan uusinta tutkimusta. Mielestäni on hyvä että lukiokoulutusta kehitetään opetusministeriön toimesta paremmin korkeakouluopetukseen valmentavaksi yleissivistäväksi opiskeluvaiheeksi. Olen vetänyt usean vuoden ajan lukiolaisilleni arkeologian kurssia, ja arkeologiassa juuri tutkitaan ihmis

Kuopiossa wanhaa ja uutta kaswatusta etsimässä

Luovaa oppimista Open hiihtoviikko on pyörähtänyt mukavasti. Matkustelin VR:n ja Pendolinojen suosiollisella avustuksella Kuopioon ja tutustuin ammattikorkea-asteen opetukseen kansainvälisessä seminaarissa. Peda-creation -seminaarin ohessa sain tutustua poikani Ismon opinahjoon Savonia-ammattikorkeakouluun. Ammattikorkeat ovat olleet huomion kohteena johtuen siitä, että koko ammatillinen opetus on mullistuksen kourissa. Viimeisin AMK:ia koskenut iso uutinen oli, että opetushallitus alkaa tukea yliopistoja ostamaan osa opetuspalveluista ammattikorkeakouluista. Tähän yliopistoissa suhtauduttiin ymmärrettävästi nihkeästi. Yliopistotkin kun ovat olleet säästöpaineiden kohteena pitkään, ja osa niistä kokee ammattikorkeakoulut rahoituksesta kilpailevina tahoina. Viikko Savonia-ammattikorkeakoulussa vahvisti kuitenkin jo aiemmin omaksumaani käsitystä, että ammattikorkeakouluissa annetaan laadukasta ylempää ammatillista koulutusta ja alempaa korkea-asteen koulutusta useilla eri aloilla
Opettaja on luoto meressä Luovan Oppimisen Koulu - luonto oppimisen tilana Uudessa opetussuunnitelmassa eräs opittava tärkeä asia on kestävä ja luontoa kunnioittava toiminta. Luonto on aina ollut minulle luovuuden lähde. Ilman luontoa ei ole ihmistä. Kasvattajana olen tehnyt lasten kanssa lukuisia museo- ja luontopolkuja.  Rakastan myös valokuvaa ja sen avulla jokainen voi kertoa omaa tarinaansa. Kaikki osaavat kuvata, ja jokaisen kuvat ovat hienoja. Valokuva on demokraattinen väline. Kevään Educa-tapahtumassa Helsingissä sain taas uusia vinkkejä digitaalisten luontoelämysten kehittelyyn. Mietin valmiiksi viisi erilaista teemaa luontoretkille. Teemoista voi ottaa kuvia ja rakentaa niiden pohjalta kertomus kuvaan. Luonto on tasaveroinen auttaja ja henkinen voimanlähde jokaiselle ihmiselle. Mietin teemat sopiviksi ihan minkä ikäiselle vain.  1. Portaat ja kasvamisen teema 2. Puun oksat ja muistaminen 3. Onni ja puiden vahvat rungot 4. Maan ja veden raja ja ih
LUOVUUDELLA – lastemme tulevaisuutta vahvistamaan? John Dewey on todennut, että taiteellinen kulttuuriperintö, kuten vaikkapa keskiaikaiset Giotton maalaukset (kuvassa), ovat ihmiskunnan älyn ja luovuuden huipentuma. Taide kuten kirjallisuus, teatteri tai kuvataide ei ainoastaan totea, vaan se Deweyn mukaan ILMAISEE kulttuurisia tunnekokemuksiamme (Dewey Art as Experience 1934/ 2010). Tämän lisäksi taide ja luovuus syventää modernin psykologian tutkimustulosten valossa ymmärrystämme ja älyämme. Luovuus on itsestään selvä osa kulttuuriperintöämme, ja tärkeä osa aivojen kehitystä, mutta miksi luovuus ja taiteellinen taitavuus edelleen on koululaitoksessamme väheksytty ja teoria-aineiden ylivallan alle painettu? Miksi uusi ops korostaa luovuutta, mutta toisaalta peruskoulujen tuntikehyksestä taito- ja taideaineiden määrää vähennetään, ja teoria-aineita lisätään? Giotto Bondone. Taivaaseen otto. 1300-luku. Scrovegni Chapel. Seinämaalaus. Uudessa OPS:issa on luovuuden kannalta sek
Luovuuspedagogiikan tietä kulkemaan - Dewey ja Freinet Kasvatus ja koulutus ovat usein julkista toimintaa ja niitä säätelee jokaisen maan lainsäädäntö ja politiikka. Tämän ohella kasvatus on sidoksissa historiallisiin kasvatuksen tapoihin. Luovuuskasvatus kohtaakin usein haasteena sekä julkisen vallan sille asettamat rajoitteet että historiallisen painolastin, joka koulutukseen liittyy. Jotta luovuudelle kasvatuksessa tulisi tilaa, olisikin tiedostettava ne reunaehdot ja entiteetit, jotka luovuuden pääsyä kasvatuksen ytimeksi ovat olleet hidastamassa. John Dewey on korostanut, että yhteisöillä on taipumusta määrittää sitä, miten yhteisön jäsenet toimivat. Kasvatus on Deweyn mukaan jatkumoa sille, miten yhteisö muokkaa jäsenistään omaan ideologiaansa sopivaa ainesta (Dewey 2006, 1947). Kun tarkastelemme suomalaista koulujärjestelmää on selkeästi havaittavissa nämä John Deweyn korostamat kolme piirrettä: 1. Kasvatus on julkisen vallan ohjaamaa 2. Kasvatus nojaa historiallis